Shortlist

Media Mediasta

TV-mainos voi kommunikoida puhelimesi kanssa

Julkaistu Helsingin Sanomissa MAANANTAINA 31.10.2016 12:36

Tekijä: Laura Halminen

Harmaalla alueella toimivat ultraäänitunnisteet kohdentavat mainontaa eri laitteiden välillä ilman että ihminen sitä kuulee. Tunnisteet avaavat puhelinten mikrofonitkin. Mutta käytetäänkö niitä myös Suomessa?

Katsot viikonloppuna kotona televisiosta. Elokuvan tauolla tulee vaikkapa automainos. Seuraavana aamuna teet Google-haun, ja sama automainos pomppaa hakutuloksiin. Sitten se löytyy jo seuraamasi aihealueen blogista ja Angry Birds -sovelluksestasi.

Käytämme yhä useammin kännykkää tai tablettia televisionkatselun lomassa. Mainostajat eivät kuitenkaan ole pystyneet tehokkaasti kohdentamaan mainoksia haluamalleen kohderyhmälle siten, että ne tavoittaisivat mahdollisen asiakkaan jokaisella tämän käyttämällä medialaitteella.

Mainostajien avuksi on nyt tullut ultraääni. Tv-mainokseen syötetään äänitunniste, jota ihmisen korva ei kuule. Tunniste kuitenkin iskee lähistöllä olevien laitteiden – vaikkapa tietokoneesi, puhelimesi ja tablettisi – mikrofoneihin.

Jos esimerkiksi jokin puhelimeen lataamasi peli on tehnyt sopimuksen tv:n ultraäänitunnistetta käyttävän mainostajan kanssa, laitteessasi oleva peli ”herää” ja alkaa esitellä samaa mainosta.

Tämä saattaa kuulostaa scifi-kirjallisuudelta tai Orwellin dystopialta, mutta ainakin Yhdysvalloissa ja Intiassa menetelmä on ollut todellisuutta jo vuosia.

Äänitunnistepalveluita tuottavia yrityksiä on ainakin kolme: Silverpush, Signal360 ja Audible Magic.

Silverpush kertoo blogissaan, että sen asiakkaina ovat olleet ainakin Airtel, Paytm, Firstcry ja Samsung. Signal360:n asiakkaiksi taas tiedetään Golden State Warriors -korisjoukkue ja NHL.

Audible Magic listaa sivuillaan asiakkaikseen ja yhteistyökumppaneikseen ainakin neljä jättimäistä levy-yhtiötä, Facebookin, pari kansainvälistä tv-kanavayhtiötä kuten Canal+:n sekä Disneyn.

KEHITYS ei ole kuitenkaan jäänyt huomioimatta viranomaisilta.

Kaksitoista Silverpushin äänitunnistepalvelua käyttävää sovelluskehittäjää sai keväällä huomautuksen Yhdysvaltojen kuluttajaviranomaiselta. Ne eivät kertoneet kuluttajille, että niiden Androidin sovelluskaupasta ladattavat sovellukset sisälsivät äänitunnisteohjelman.

NBA-joukkue Golden State Warriors haastettiin syyskuussa oikeuteen Kaliforniassa, kun faneille selvisi että joukkueen Android-sovelluksen mukana tuli Signal360-yhtiön äänitunnistesovellus, jonka epäiltiin kuuntelevan mikrofonin kautta kaikkea ääntä.

Myös Suomessa kuluttajien yksityisyydensuoja on herättänyt huolta, ja ainakin Image-lehti on epäillyt Facebookin kuuntelevan laitteiden lähellä käytäviä keskusteluja.

KERRATAANPA vielä: mainoksen ääni keskustelee puhelimesi kanssa puhelimen mikrofonin välityksellä. Ainakin teoriassa laitteiden tunnistus pitää huolen siitä, että juuri sinun laitteillesi kohdennetaan mainostajan haluamia sisältöjä.

Ilman tunnistusta voisi tapahtua niin, että avokonttorissa kollegasi katsoo esimerkiksi Youtubesta mainoksen, ja puhelimesi, tablettisi tai tietokoneesi mikrofoni kaappaa siitä äänitunnisteen. Laitteessasi täytyy vain olla sellaisen mainostajan sovellus, joka osaa kuunnella näitä hiljaisia viestejä.

Näin mainos leviää ympäriinsä kuin virus.

Vaikka yksityisyyden kannalta moinen on huolestuttavaa, mainonta on lähtökohtaisesti vaaratonta. Mainostajathan vain haluavat, että ostat heidän tavaroitaan ja palveluitaan.

Mutta mitäpä, jos rahojen menettäminen ei perustuisikaan omaan tahtoosi? Mitä, jos henkilöllisyytesi tai työnantajasi yrityssalaisuus varastetaan?

Kuvakaappaus Audible Magic -yrityksen esitteestä vuodelta 2015 havainnollistaa, miten ultraäänitunniste toimii. Yritys kutsuu tunnistetta sormenjäljeksi.

Äänitunnisteita on nimittäin häpeällisen helppoa väärentää, kertoo ryhmä tietoturvatutkijoita Santa Barbaran ja University Collegen yliopistosta. He esittelevät löytönsä kuluvalla viikolla pidettävässä Black Hat -konferenssissa Lontoossa.

Sovellukset kuuntelevat, vaikka sovellus ei olisi laitteessa auki. Asiasta kertoivat sunnuntaina New Scientist ja Fortune.

”Jokainen sovellus joka tahtoo käyttää ultraääntä, tarvitsee laitteessa luvan käyttää mikrofonia kaikilla taajuuksilla”, muistuttaa Vasilios Mavroudis, yksi tutkijaryhmän jäsenistä New Scientistille.

Tämä tarkoittaa Mavroudiksen mukaan esimerkiksi sitä, että asiansa osaava hakkeri voi melko vähällä vaivalla muokata sovelluksen toimintoja kuuntelemaan myös muuta ääntä kuin ultraäänitunnisteita. Tunnisteita voidaan manipuloida myös muokkaamaan laitteiden sisältämää dataa.

Tutkijat huomasivat ultraäänitunnisteiden huolestuttavat mahdollisuudet löydettyään todisteita siitä, että kuluttajat yrittivät huijata itselleen alennuskorttisovelluksen bonuspisteitä äänittämällä tunnisteita sisältäviä mainoksia ja toistamalla niitä ultraäänen tunnistaville sovelluksille.

”Silloin tajusimme, miten yksinkertaista näitä ultraäänisovelluksia on huijata”, Mavroudis sanoo.

NIIN kauan kun ultraäänitunnisteiden käyttöä ei tunneta laajasti, sille ei myöskään ole selkeitä sääntöjä, eikä sille oikein voi tehdä mitään.

Vasilios Mavroudis kutsuu tunnisteita harmaaksi alueeksi, josta kukaan ei halua ottaa vastuuta.

”Tilanne pahenee, ellei joku korjaa sitä.”

Tutkijat ovatkin aluksi kehittäneet Googlen Chrome-selaimeen lisäosan, joka estää ultraäänitunnisteiden liikkumisen. Myös Android-käyttöjärjestelmään rakennetaan paikkausta, jolla kuluttaja voi valita, antaako laitteensa mikrofonille luvan herätä ultraäänitunnisteisiin.

Tällä hetkellä ei ole tiedossa, mitkä kotimaiset mainostajat käyttävät ultraäänitunnisteita. HS pyytää lukijoiden apua: jos sinä tiedät, ota yhteyttä HS:n toimittaja Laura Halmiseen sähköpostitse osoitteeseen laura.halminen@hs.fi